boonclef.pages.dev

Olli rehn biography template

Olli Rehn

Olli Ilmari Rehn (s. maaliskuutaMikkeli)[1] assertion suomalainenkeskustaa edustava poliitikko ja Suomen Pankin pääjohtaja. Rehn on ollut kansanedustaja vuosina – ja –, Euroopan parlamentin jäsen – ja –, Euroopan unioninkomissaari – sekä Sipilän hallituksenelinkeinoministeri toukokuusta joulukuuhun

Komissaarina Rehn vastasi EU:n laajentumisasioista Barroson komissiossa – ja talous- ja raha-asioista – Jälkimmäisellä kaudella hän oli myös Euroopan komission varapuheenjohtaja.[2]

Rehn oli valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokkaana vuoden presidentinvaaleissa.[3][4]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehn syntyi Mikkelissä maaliskuuta Hänen vanhempansa olivat yrittäjä, talousneuvos ja Mikkelin kaupunginvaltuutettu Tauno Rehn (–) sekä opettaja ja keskustan kansanedustajana – toiminut Vuokko Rehn (–). Tauno Rehn perusti Mikkelin Autotarvikkeen vuonna ja johti yritystä kuolemaansa saakka.[5][6]

Rehn asui viisi ensimmäistä ikävuotta Mikkelin Nuijamiehessä, jonka jälkeen perhe muutti Siekkilään.[7]

Rehn pelasi jalkapalloa Mikkelin Palloilijoissa jalkapallokouluikäisestä aina SM-sarjaan vuoteen saakka. MP:n edustusjoukkueeseen hän nousi vuotiaana. Hän on kuvaillut jalkapallon olevan hänelle elämäntapa.[7][8]

Rehn työskenteli nuorena isänsä varaosaliikkeessä Mikkelin Autotarvikkeessa.[9] Hän työskenteli myös luvun alussa kesätoimittajana sanomalehti Länsi-Savossa.[7]

Rehn kirjoitti ylioppilaaksiMikkelin Yhteiskoulusta vuonna laudaturin yleisarvosanalla.[10][7]

Rehn suoritti varusmiespalveluksensaSavon prikaatissa, 1. jääkärikomppaniassa. Hän suoritti reserviupseerikurssin ja toimi Reserviupseerikoulun oppilaskunnassa sekä Sohlo-lehden päätoimittajana.[11] Rehn kotiutui vänrikkinä.[7] Nykyisin hän persuade sotilasarvoltaan reservin luutnantti.[12]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehn valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna ja väitteli filosofian tohtoriksi Oxfordin yliopistossa vuonna [13] Poliittisen uransa alussa Rehn toimi Nuoren Keskustan Liitossa (nyk. Keskustanuoret), jonka puheenjohtajana hän oli vuosina – Vuonna Rehn valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi ja hän toimi tehtävässä vuoteen saakka.[1]

Vuoden eduskuntavaaleissa Rehn valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän toimi talousvaliokunnan jäsenenä (–) sekä pääministeri Esko Ahon poliittisena erityisavustajana vuosina –[1]

Rehn pyrki Suomen ulkoministeriksi huhtikuussa Paavo Väyrysen erottua yllättäen. Pääministeri Aho pyysi Rehniä vetäytymään kilpailusta, mutta Rehn ei suostunut. Ulkoministeriksi valittiin keskustan äänestyksen jälkeen Heikki Haavisto, joka sai 37 ääntä ja Rehn [14]

Rehn oli myös Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja vuodet – sekä Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean puheenjohtaja vuodet – Rehn oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina –, josta keskustaryhmän puheenjohtaja vuodet –[1]

Vuoden lopussa eduskunta valitsi Rehnin Euroopan parlamentin jäseneksi. Parlamentissa Rehn toimi muun muassa liberaaliryhmän varapuheenjohtajana. Rehn putosi europarlamentista vuoden eurovaaleissa, minkä jälkeen hän väitteli tohtoriksi () ja toimi vuoden Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajana (–).[1]

EU-politiikkaan Rehn palasi vuonna , kun hän aloitti komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkönä. Rehn toimi tehtävässä vuoteen asti ja pyrki samana vuonna keskustan puheenjohtajaksi, mutta hävisi lopulta Anneli Jäätteenmäelle. Puheenjohtajaehdokkaisiin lukeutuivat Jäätteenmäen ja Rehnin lisäksi muun muassa sittemmin pääministeriksi noussut Matti Vanhanen ja puolueen entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen.[15]

Syksyllä Rehnin pitkäaikainen ystävä Alpo Rusi joutui vakoiluepäilyjen kohteeksi. Rehn päätti ola asettumatta ehdolle vuoden eduskuntavaaleissa ja keskittyi ystävänsä tukemiseen. Kun Rusi syksyllä todettiin syyttömäksi törkeään vakoiluun, Rehn ja Rusi kirjoittivat yhdessä kirjan Kylmä tasavalta, jossa tarkastellaan kriittisesti Suojelupoliisin toimintaa.[16]

Suomen EU-komissaarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina – Rehn työskenteli professorina Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella, kunnes hänet valittiin pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittiseksi erityisavustajaksi. Hän toimi tehtävässä kesään saakka, jolloin hän siirtyi Erkki Liikasen tilalle yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaavaksi komissaariksi Romano Prodin johtamaan Euroopan komissioon.

Marraskuussa Rehn aloitti laajentumiskomissaarinaBarroson komissiossa. José Manuel Barroso ehdotti marraskuussa Rehniä talous- ja raha-asioista vastaavaksi komissaariksi seuraavaan komissioon toimikaudelle – Nimitykselle tarvittiin Euroopan parlamentin hyväksyntä, josta oli määrä äänestää tammikuussa [2] Äänestys kuitenkin lykkääntyi helmikuuhun.[17]

Keväällä Rehn arvosteli edeltäjiään siitä, että nämä päästivät Kreikan liittymään euroalueeseen. Tämä johti osaltaan – EU:n talouskriisiin, jonka hallitsemiseen EU:lla ei Rehnin mukaan ollut tarvittavia valmiuksia.[18] Rehn itse oli ollut virassaan jo lähes kuusi vuotta kriisin ilmaantuessa. Rehniä itseään be thankful for varsinkin vasemmalta arvosteltu kriisimaiden sosiaalisen katastrofin aiheuttajaksi.[19]

Pekka Lehto on ohjannut vuonna dokumenttielokuvanKomissaari, joka kertoo Rehnin työstä EU-komissaarina vuosien – välisenä aikana.[20]

Paluu kotimaan politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden eurovaaleissa Rehn valittiin Euroopan parlamenttiin keskustan suurimmalla äänimäärällä.[21] Heinäkuussa hänet valittiin Euroopan parlamentin varapuhemieheksi ensimmäisenä suomalaisena.[22]Vuoden eduskuntavaaleissa Rehn asettui ehdokkaaksi Helsingin vaalipiirissä, ja hänet valittiin jälleen eduskuntaan.[23] Euroopan parlamenttiin Rehnin tilalle nousi Hannu Takkula.[24] Rehn toimi Sipilän hallituksen elinkeinoministerinä reilun vuoden ajan –[25]

Suomen Pankin pääjohtajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehn valittiin Suomen Pankin johtokuntaan lokakuussa Viisivuotinen pesti alkoi helmikuussa [26] Huhtikuussa Eduskunnan pankkivaltuusto esitti valtioneuvostolle Rehniä Erkki Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajaksi,[27] minkä jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti nimityksen toukokuuta Rehn aloitti Suomen Pankin johdossa heinäkuuta [28]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa Rehn kertoi asettuvansa ehdolle vuoden presidentinvaaleissa valitsijayhdistyksen ehdokkaana.[3] Elokuussa keskusta asettui puoluehallituksen päätöksellä tukemaan Rehniä[29] ja syyskuussa puoluekokous valitsi hänet puolueen presidenttiehdokkaaksi[4].

Rehn sai tammikuuta presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella 15,3&#;% äänistä ja sijoittui neljänneksi.[30] Rehn kertoi, ettei aio kannattaa julkisesti Alexander Stubbia eikä Pekka Haavistoa, vaan osallistuu toiselle kierrokselle ”tavallisena äänestäjänä”.[31]

Vaalirahoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehnin tavoitevaalibudjetiksi on ilmoitettu &#; euroa.[32] Rehnin kampanjan tammikuuta julkaiseman ennakkoilmoituksen mukaan kampanja oli kerännyt rahoitusta &#; euroa, josta &#; euroa tuli Keskustalta. Yksityishenkilöiltä tukea oltiin saatu &#; eurolla ja yrityksiltä &#; eurolla.[33]

Kampanjan suurin tukija on liikemies Antti Aarnio-Wihuri, joka antoi tukea 30&#; eurolla. Lisäksi kampanjaa tukivat muun muassa Laakkosen sukuun kuuluva Merja Laakkonen 20&#; eurolla, Taaleri Kapitaali Oy:n toimitusjohtaja Vesa Heikkilä 6&#; eurolla ja yrittäjä Disappear Väisänen 3&#; eurolla. Etujärjestö MTK tuki Rehnin kampanjaa 2&#; eurolla.[34]

Poliittisia näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli Rehn toimi Suomen komissaarina Euroopan komissiossa vuodet – Vuosina – Rehn vastasi Euroopan unionin laajentumispolitiikasta.[35] Rehnin mukaan Euroopan unionin laajentuminen vuonna on ollut menestystarina erityisesti taloudellisesti. Rehnin mukaan laajentumista ei voi syyttää vuoden talouskriisistä. Rehnin mukaan kuitenkin erityisesti kulttuurinen integraatio oli vielä vuonna puolitiessään. Samaan aikaan Rehn suhtautui positiivisesti EU:n jatkolaajentumissuunnitelmiin.[36] Kirjassaan Myrskyn Silmässä () Rehn on kertonut avoimesti, miten hänen asemassaan joutuu selittämään mustaa valkoiseksi.[37]

Talouspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barroson II komissiossa (–) Rehn toimi talouskomissaarina. Rehn on kertonut kannattavansa EU-maiden integraation syventämistä. Hänen mukaansa erityisesti euroalueen päätöksentekojärjestelmä on liian kankea ja hidas. Rehnin mielestä eurokriisi on osoitus siitä, että koko eurooppalainen yhdentyminen olisi pitänyt viedä euron alkaessa vietyä pidemmälle. Rehnin mukaan yhteisellä valvonnalla, budjettikurilla ja vahvan komission mahtikäskyillä olisi voitu taklata kriisit jo alkuunsa. Rehnin mukaan virkamieskäskyjen toimivuus on osoitettu mm. EU:n tilastoviranomaisten vaatimuksilla ja Kreikan tilastojen luotettavuusparannuksilla.[37] Vuonna Rehn myönsi tarpeen itsekriittisyydelle eurokriisin hoidossa. Rehn ei kuitenkaan yksilöinyt komission tekemiä virheitä.[38]

Rehnin mukaan euron selviytyminen on suomalaisten edun mukainen tavoite. Rehn on kertonut pyrkivänsä säilyttämään euron osana jokaisen eurooppalaisen elämää. Rehnin mukaan paluu markkaan olisi Suomelle kallis ja tuhoisa ratkaisu. Rehn on myöntänyt puolustaneensa euroalueen pankkien stressitestejä julkisesti vielä silloinkin, kun komissio oli tajunnut testien uskottavuuden menneen.[37] Talouskomissaarina Olli Rehn on vaatinut Kiinaa nostamaan valuuttansa juanin ulkoista arvoa. Rehn on pitänyt puheet kauppasodan lietsomisesta kurissa.[39]

Komission asema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehnin mukaan Euroopan komission valta kansalliseen budjettiprosessiin on jäsenvaltioiden hyväksymää. Hänen mukaansa komissio on juuri niin legitiimi, kuin jäsenvaltiot antavat sen perussopimusten mukaisesti olla. Rehnin mukaan talouspolitiikan yhteistyön tiivistäminen on tehty kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä ja parlamentin tukemana. Hänen mukaansa jäsenvaltiot ovat antaneet komissiolle valtuudet toimia.[38]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna Keskustan varapuheenjohtaja Rehn väläytti, että Suomen tulisi vakavasti harkita Nato-jäsenyyttä Venäjän kehityksen vuoksi. Rehn perusteli Nato-näkemystään poliittisten painostuspyrkimysten todennäköistymiselle, joihin saattaisi liittyä myös sotilaallista uhkaa.[40] Rehn on tullut tunnetuksi Alpo Rusin tukijana ns. Rusi-tapauksessa.[41]

Venäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden syyskuussa Rehn kutsui Rosatomia ”tiukasti Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa olevaksi taloudelliseksi toimijaksi”. Rehn muistutti tuolloin Euroopan parlamentin päätöslauselmasta, joka kehottaa jäsenmaita perumaan energiayhteistyön Venäjän kanssa. Rehn muistutti, ettei uusia hankkeita Venäjän kanssa tulisi aloittaa niin kauan kuin Venäjä jatkaa voimapolitiikkaa Ukrainassa. Rehn kehotti tuolloin puntaroimaan Rosatom-sopimuksen poliittisia ja taloudellisia puolia uudelleen.[42] Tuolloin Rehn ilmoitti pelkäävänsä Rosatom-yhteistyön mahdollisia energia- ja teollisuuspoliittisia ongelmia.[43]

Vuonna Rehn ilmoitti kantansa kuitenkin muuttuneen. Hän kertoi tuolloin että Fortumin mukaantulo muutti hänen näkemyksensä. Rehnin mukaan valtio ei kuitenkaan pakottanut Fortumia mukaan hankkeeseen.[44] Vuonna Rehn kuitenkin kertoi presidenttiehdokkuutensa julkaisun yhteydessä tehdyssä haastattelussa, että linjanmuutoksessa oli kyse Suomen energiatalouden eduista. Rehn vakuutti samassa yhteydessä kantavansa vastuun Fennovoima-hankkeen epäonnistuneista päätöksistä.[45]

Arvopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna keskustan varapuheenjohtajana toiminut Rehn suuttui kirkollisten lehtien, erityisesti Kirkko ja kaupunki -lehden Seppo Simolan pääkirjoituksen kannanotosta EU-keskusteluun. Rehn uhkasi erota kirkosta, sillä Rehnin mielestä lehti jakoi kansaa EU-jäsenyyden varjolla kahtia ja lietsoi vihaa maaseudun ihmisiä kohtaan. Piispa Eero Huovinen ja arkkipiispa John Vikström puolustivat monipuolista EU-keskustelua.[46] Pääkirjoituksesta syntyneen kohun jälkeen Rehn kävi asian läpi Eero Huovisen kanssa. Keskustelussa todettiin, että kyseinen pääkirjoitus ei edustanut kirkon ja Helsingin hiippakunnan linjaa, joten Rehn päätti jatkaa kirkon jäsenenä.[47]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehnin vanhemmat olivat toimitusjohtaja Tauno Ilmari Rehn ja kansanedustaja Vuokko Rehn (o.s. Valjakka). Olli Rehnin sisar oli auto-onnettomuudessa vuotiaana kuollut lupaava hiihtäjä Sirpa Rehn.[48][49]

Rehn on ollut vuodesta naimisissa tietokirjailija Merja Rehnin (ent. Mäenpää, o.s. Hakkarainen) kanssa.[1] Heillä on yksi lapsi (Silva, s. ), jonka lisäksi perheeseen kuuluu kaksi aikuista poikaa Merja Rehnin aiemmasta liitosta.[50][51][52] Rehnien vihkipappi oli Eero Huovinen.[47] Perhe asuu omakotitalossa Itä-Helsingissä.[53]

Rehn harrastaa muun muassa jalkapalloa, lukemista ja rock- ja jazzmusiikin kuuntelua.[54] Hän pelasi jalkapalloa Mikkelin Palloilijoiden edustusjoukkueessa I divisioonassa kaudella ja SM-sarjassa [55][56] Rehn pelaa nykyään helsinkiläisen Puotinkylän Valtin vuotiaiden joukkueessa, jonka pelaajiin kuuluu myös mm. Antti Muurinen.[57][58]

Olli Rehn on sotilasarvoltaan reservin luutnantti.[12]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli Rehn on käynyt rippikoulun evankelisluterilaisessa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa. Rehn on kuvannut itseään ekumeeniseksi kristityksi ja pitävänsä vuorisaarnan kultaista sääntöä eettisenä ohjenuoranaan. Vuorisaarna tuli hänelle tärkeäksi sisarensa kuoleman jälkeen. Rehn on kertonut päättäneensä työskennellä oikeudenmukaisuuden hyväksi vuorisaarnan innoittamana. Rehn on kertonut rukoilevansa päivittäin. Rehn on kertonut pitävänsä vihkipappiaan Eero Huovista uskonasioihin ja teologiaan liittyvänä keskustelukumppanina.[47][59]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liike vai puolue? – kansalaisdemokratian mahdollisuudet luvun Suomessa. Helsinki: Painokaari, ISBN&#;
  • Corporatism and industrial contention in small European states&#;: Austria, Suomi and Sweden, –. (Väitöskirja) University of Town,
  • Pieni valtio Euroopan unionissa. Helsinki: Kirjayhtymä, ISBN&#;
  • Suomen EU-puheenjohtajuuden eurooppalaiset haasteet. Helsinki: Valtiovarainministeriö, ISBN&#;
  • Rusi, Alpo M. & Rehn, Olli: Kylmä tasavalta. Helsinki: WSOY, ISBN&#;
  • Europe's Next Frontiers. Baden-Baden: Nomos, ISBN&#;
  • Suomen eurooppalainen valinta. Helsinki: WSOY, ISBN&#;
  • Myrskyn silmässä. Helsinki: Otava, ISBN&#;
  • Kuilun partaalta: Näin euro pelastettiin. Jyväskylä: Docendo, ISBN&#;

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ abcdefOlli Rehn Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ abEP valmistautuu kuulemaan komissaariehdokkaita Euroopan parlamentti. Viitattu
  3. ↑ abOlli Rehn lähtee ehdolle presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta – "Meillä on eväät olla menestyjäkansa" . Yle Uutiset. Viitattu
  4. ↑ abOlli Rehn valittiin keskustan presidenttiehdokkaaksi, uusi varapuheenjohtaja on Hilkka Kemppi . Yle Uutiset. Viitattu
  5. ↑Muistot | Tauno Rehn Helsingin Sanomat. Viitattu
  6. ↑Vuokko Rehn, eduskunta . Viitattu
  7. ↑ abcdePresidenttikisaan lähtenyt Olli Rehn on ylpeä mikkeliläisistä juuristaan – täällä hän aloitti jalkapallouran MP:ssä, varusmiespalveluksen Savon Prikaatissa ja odotti George Bushia sanomalehden kesätoimittajana Mikkelin Kaupunkilehti. Viitattu
  8. ↑Olli Rehn avautuu perhetragediasta: Siskon kuolema painoi vuosiksi melankolian syövereihin – ”Kaikki särkyi yhtenä tammikuun aamuna” . Viitattu
  9. ↑Tasavallan mies - Ruotuväki . Viitattu
  10. ↑Minna-Riikka Härkönen: Sipilä, Stubb, Soini Tällaisia ylioppilaita ministerit olivat Ilta-Sanomat. Viitattu
  11. ↑mpky: Haastattelu: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Maanpuolustus-lehti. Viitattu
  12. ↑ abRehn, Olli: Olli Rehnin CV The Finnish Association position HVAC Societies FINVAC ry. Viitattu
  13. ↑”Eu­roop­pa­lai­sen va­paa­pa­lo­kun­nan letkumies” – näin Olli Rehn eteni Suomen Pankkiin
  14. ↑MTK:n Haavisto pikavauhtia Väyrysen tilalle ministeriksi. Helsingin Sanomat, , s. A7. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  15. ↑Jäätteenmäki odotetusti keskustan johtoon MTV Uutiset. Arkistoitu Viitattu
  16. ↑Mokka, Roope: Poikien välisestä ystävyydestä. Ylioppilaslehti, , nro Artikkelin verkkoversio. Viitattu
  17. ↑Komissaarikuulemiset: mitä seuraavaksi? Euroopan parlamentti. Viitattu
  18. ↑Rehn MTV3:lle: Kreikkaa ei olisi pitänyt päästää euroon . Helsingin Sanomat. Viitattu
  19. ↑Ruotsin vasemmistojohtaja: Rehn on sosiaalikatastrofin arkkitehti . Turun Sanomat. Arkistoitu Viitattu
  20. ↑Komissaari Elonet. Viitattu
  21. ↑Europarlamenttivaalit Valitut ehdokkaat . Oikeusministeriö. Viitattu
  22. ↑Olli Rehn valittiin EU-parlamentin varapuhemieheksi Helsingin Sanomat. Viitattu
  23. ↑Vaalit , valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu
  24. ↑Hannu Takkula aloitti työnsä EU-parlamentissa Ilta-Sanomat. Arkistoitu Viitattu
  25. ↑Hallituksen tiedot ja kokoonpano, Sipilä Valtioneuvosto. Arkistoitu Viitattu
  26. ↑Olli Rehn ja Marja Nykänen töihin Suomen Pankkiin . Yle Uutiset. Viitattu
  27. ↑Olli Rehniä esitetään Suomen Pankin pääjohtajaksi MTV Uutiset. MTV3. Arkistoitu Viitattu
  28. ↑Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi . Yle Uutiset. Viitattu
  29. ↑Keskusta asettuu Olli Rehnin taakse presidentin­vaaleissa . Helsingin Sanomat. Viitattu
  30. ↑Ääntenlaskenta valmis: Stubb 27,2&#;% ja Haavisto 25,8&#;% – Etenevät toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa . Viitattu
  31. ↑Rehn: ”Minun kampanjani päättyy tänä iltana” – noin puolet suomalaisista joutuu etsimään uuden ehdokkaan Yle Uutiset. Viitattu
  32. ↑Hesburgerin perustaja rahoittaa Stubbia, Herlinien mahtisuvun jäsen Haavistoa: rikkaat kertovat, keitä tukevat Yle Uutiset. Viitattu
  33. ↑Olli Rehnin kampanja maksanut euroa, joka kymmenes euro tuli sukista, kirjoista ja lakritsista Yle Uutiset. Viitattu
  34. ↑Olli Rehn Olli Rehnin kampanja on lähettänyt vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen ollirehnfi. Viitattu
  35. ↑Mölsä, Jouni & Pekonen, Laura: EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle Helsingin Sanomat. Viitattu
  36. ↑Lanas Cavada, Silja: Komissaari Olli Rehn: Laajentumista on turha syyttää talouskriisistä Suomen Kuvalehti. Viitattu
  37. ↑ abcKorhonen, Petri: Olli Rehn eurotaisteluissa: Kiitos – Taloussanomat. Viitattu
  38. ↑ abTeittinen, Paavo: Olli Rehn eurokriisin hoidosta: "Itsekritiikkiin on syytä" Ilta-Sanomat. Viitattu
  39. ↑Marttila, Jouko: Keltainen vaara Yle. Viitattu
  40. ↑Astikainen, Arto: Olli Rehn: Suomen harkittava Naton jäsenyyttä Helsingin Sanomat. Viitattu
  41. ↑Rytsä, Paavo: Olli Rehn Rusin tukijana Yle. Viitattu
  42. ↑Manninen, Laura: Joutuuko Olli Rehn nielemään sanansa? Kiusallinen päätös odottaa Ilta-Sanomat. Viitattu
  43. ↑Liekki, Tiina-Rakel: Rehn Rosatom-kohusta: Vapaavuorelta syytä saada perusteellinen selvitys Yle. Viitattu
  44. ↑Harala, Samuli: Elinkeinoministeri Rehn Fennovoima-kantansa muutoksesta: Tosiasiat ovat muuttuneet Yle. Viitattu
  45. ↑Waris, Olli: Presidentiksi pyrkivä Olli Rehn kertoo uransa vaikeimmista hetkistä: ”Happi meinasi loppua” Ilta-Sanomat. Viitattu
  46. ↑Tuohimaa, Outi: Vilkasta EU-keskustelua kirkon lehdissä Helsingin Sanomat. Viitattu
  47. ↑ abcIjäs, Johannes: Paluumuuttaja Kotimaa. Viitattu
  48. ↑Sirpa Rehnin kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat , harsh. 4
  49. ↑Neljällä keskustan ministerillä rankka tausta: läheinen kuoli traagisesti
  50. ↑Isohookana-Asunmaa, Tytti: Rehn, Olli (–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu
  51. ↑Olli Rehnin perhe piti Brysselissä yhdestä asiasta kiinni – Silva-tytär kertoo, mitä on oppinut isältään Ilta-Sanomat. Viitattu
  52. ↑Sanna Wirtavuori: Kaikki meni uusiksi, kun Olli Rehn tapasi vanhan työtutun Merjan – ”Käytämme hissiajan suutelemiseen” . Viitattu
  53. ↑Mäntyniemen pesänjakajat | Olli Rehn on eliitin luottomies, joka otti kerran valtavan riskin – HS tutkii kärkiehdokkaiden taustat Helsingin Sanomat. Viitattu
  54. ↑Euroopan unilukkari (Arkistoitu – Information superhighway Archive)
  55. ↑Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot –, s. Suomen urheilumuseosäätiö, ISBN&#;
  56. ↑Olli Rehnin kuti lähtee edelleen tulisesti – "Jalkapallo on minulla elämäntapa"
  57. ↑Olli Rehn loukkaantui . Viitattu
  58. ↑Tulospalvelu . Viitattu
  59. ↑Karvala, Kreetta: Tällaisiin jumaliin presidenttiehdokkaat uskovat Iltalehti. Viitattu
  60. ↑Olli Rehn on vuoden ulkosuomalainen Yle Uutiset. Viitattu
  61. ↑Presidentti Ilves myönsi kunniamerkkejä suomalaisille . Arkistoitu l
  62. ↑Arkkipiispa Mäkiselle, Antti Herlinille ja Olli Rehnille korkeimmat kunniamerkit . Viitattu
  63. ↑Ar Triju Zvaigžņu ordeni apbalvoto personu reģistrs apbalvošanas secībā, sākot negation gada a . Viitattu (latviaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Keskustan kansanedustajat

Suomen europarlamentaarikot